 |
| Olispa taas kesä |
Loppu viikko meni sairastaessa ja kun ei jaksa tehdä "mitään", katselin tallenteista dokumentteja ja se oli vikatikki! Niistä tulee pahalle tuulelle, raivostuttaa, kun epäkohdat ovat niin räikeitä, esim. poliitikkojen käytös röyhkeää ja itsekästä - ja noille asioille ei juurikaan voi mitään.
Lueskelin facebookin ryhmissä viestejä ja joitakin blogeja ja ihmettelen, mikä vika minussa on, kun suurin osa niistä tuntuu olevan NIIN tyhjää täynnä, pinnallista - no, roskaa!
Maailmassa oltava iloisia, kauniita, mukavia asioita, ei pelkkää epäkohtien tonkimista ja harmittelua, mutta silti.
Perillinen palautti mieleeni jälleen kerran sen, miten vaikeinakin aikoina löytyy hyvin, hyvin paljon hyvää ja mukavaa ja ihanaa, kun osaa sen sieltä v***tuksen alta kaivaa.
Olen ollut raivoissani, katkera ja vihainen mm. jatkuvan rahan puutten takia, samaan aikaan, kun rahaa on vaikka kuinka paljon, mutta se, kuka sitä saa ja paljonko, ei ole minun päätettävissäni. Yleensä ne, jotka päättävät, savat itse huomattavasti enemmän kuin ne, joille he sitä rahaa edelleen jakavat.
No, Perillistä lainatakseni: minulla on OMA koti (kallis vuokra, mutta silti), jossa saan itse päättää asioista. Minulla on Koira, joka rakastaa minua vilipittömästi kaikkine vikoineneni niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Vaikka töissä/muuten olisi ollut kuinka kurjaa, alkaa jo hyvissä ajoin hymyilyttää, kun tiedän, että heti, kun ulko-ovi aukeaa, Pieni Koira <3 tulee häntä heiluen, ilosta vinkuen vastaan. Kuka siinä voisi olla kauaa vihainen? Sama, kun olen kipeä, se tulee viereen lohduttamaan ja jos itken, kuivaa kasvoni. Olen siinä erityisen onnellisessa asemassa, että minulla on Perillisellä on hyvät välit, erinomaiset voisi sanoa. Koska meitä on vain me kaksi ja Koira, niin on ihana, että meidän pieni perheyksikkö on hyvin toimiva. Kiitokset vaan sinne suuntaan!
Saan katsoa telkkarista ihan mitä haluan, koska haluan,
Normioloissa palkkani riittää perustarpeitten maksamiseen ja jos olisin hiukan viitseliäämpi, laittaisin myyntiin käsitöitäni tai tarpettomia tavaroita, saisin kaivattuja lisätuloja, sekin on vain minusta itsestäni kiinni.
Minulla on kaapeissa ruokaa, hanasta tulee puhdasta, hyvää vettä. Puhdasta, lämmintä vettä on riittämiin saunomiseen, suihkussa käymiseen. Sähkö on saatavilla 24/7 eikä sen käyttöä rajoiteta. Edes syysmyrskyjen aikaan ei ole - ainakaan toistaiseksi - ollut sähkökatkoja.
Bussi kulkee parin korttelin päästä, sillä pääsen töihin ja kauppoihin, teatteriin, leffaan, kirjastoon jne. jne. Maksaa kohtuu makiasti, mutta kk-kortti helpottaa asiaa ja se menee verotuksessa vähennyksenä.
En ole kenekään oikkujen, väkivallan tms. kohteena - enää. Asia, jota arvostan hyvin, hyvin paljon!
Vaikka terveys on viime vuosina mennyt heikompaan suuntaan, niin olen saanut ja saan hyvää hoitoa niin työterveydessä kuin polillakin. Sekin ylellisyys on, että vakituisessa työsuhteessa olevana minulla on oikeus palkalliseen sairastamiseen eikä ole pelkoa potkuista.
Rakastan työtäni ja suurimmaksi osaksi työkaverit ovat ihania ja aivan ihania. Ne muutamat poikkeuksetkaan eivät elämääni kauhiast pilaa, koska heidän kanssaan ei ole pakko olla kovinkaan paljoa tekemisissä eivätkä he ole minuun nähden millään lailla määräävässä asemassa.
Työnkuvani on muuttumassa tämän kevään aikana toivomaani suuntaan, siitä tarkemmin myöhemmin.
Netistä löytyy pohjattomasti musiikkia, luettavaa, kuvia, leffoja jne. katsottavaksi, enää ei tarvitse olla kirjaston yms. varassa. Myös vuosia sitten elämässäni olleet ihmiset ovat löytyneet netin kautta ja voin vaihtaa kuulumisia päivittäin - eikä maksa paljoa.
Koira <3 haluaa ulos, joten tämä hehkutus loppuu nyt tähän, mutta olkoon osoituksena, että kyllä löydän elämästä positiivisiakin asioita, en pelkkää valitusta.
Mä olen sitä mieltä, että meillä on myös oikeus valittaa! Jos olemme sairaita, jos asiat ovat huonosti, jos ei jaksa, jos masentaa, jos yhteiskunnalliset epäkohdat ärsyttää jne. Mutta jos elämä on pelkkää valittamista, niin sit menee huonosti! Eli siis olen samaa mieltä kanssasi :) Ja olen samaa mieltä myös siitä, että liian monet blogit ovat pinnallista roskaa ja epätoivon vimmalla etsinkin kivoja, edes vähän syvällisempiä blogeja.
VastaaPoistaElämästä löytyy niin paljon iloa tuottavia asioita ja olen juuri tänään huokaillut sitä, että vaikka moni asia on minunkin elämässäni ihan järkyttävän huonolla tolalla, niin silti olen etuoikeutetussa asemassa, juuri noiden luettelemiesi asioiden vuoksi. Sääli, että monet pitävät itsestäänselvyytenä kaikkea sitä, mitä meillä on.