OlumPPPialaiset osa 3 - yhteenveto

Se on sitten ohi, taas kerran ja seuraaviin huikeat neljä vuotta! Mitä jäi minulle käteen näistä kisoista - lähinnä hajanaisia huomioita edelleen luetteloviivoilla:
* avajaiset aivan liian mahtipontoset olleet jo vuosia, minun makuuni yksinkertaisemmatkin kelpaisi ja edustaisivat paremmin itse urheiluaatetta
* osa noista avajais/päättäjäisrahoista olisi voitu sijoittaa paikallisten ihmisten ja eläinten elämän kohentamiseen. Samalla olisi kyseenalainen imagokin kohonnut.
* oli mahtavaa, että suomalaiset urheilijat saivat mitaleita, jopa kultaa. Musti, jos kuka ansaitsi sen. Samalla maailmalle tuli esiteltyä "uusi" stara: Iivo.
* Teemu "The Lion King" sanoi niin hienosti: "Parempi voitettu pronssi kuin hävitty hopea!". Iso kiitos ja kumarrus yhdelle kaikkien aikojen Isoista. Todellinen esikuva.
* YLE antoi kerrankin maksukanavansa (pakko)asiakkaille   koko rahan edestä sirkushuvia.
Ehkä tulisi tuijotettua liikaakin, mutta Hei! kerran neljässä vuodessa. Eikä ole exiä nalkuttamassa ja katkomassa tv:n piuhoja, sai katsoa rauhassa. Enkä minä nyt kädet ristissä, tumput suorina tms. tuijota telkkaria, samalla tulee kudottua/virkattua aika paljon."Siinä sivussa" tulee tehtyä muitakin juttuja.
* Arvosteluja ja haukkujakin voisi esittää ja olen niitä esittänytkin, joten ihan pikaisesti vielä:
  

* sosiaalisessa mediassa (Yle urheilun FB-sivulla) jälleen kerran ihmettelin sitä selkään puukostusta, haukkumista, nimittelyä, kun suomalaisurheilija epäonnistuu! Jokainen menee ja tekee parhaansa, sitä en epäile, miksi muut? Mikä on sellainen "fani", joka myötämäessä huutaa ja hurraa ja vastamäessä haukkuu ja potkii? Ei kovin kummoinen.
* haastattelijasta laitoin palautetta toimitukseen ja jos ei sieltä tule vastausta, niin sama sähköpostina Yle urheilun "pomolle".  ala-arvoista touhua siltä ns. toimittajatytöltä.
* maaleja tehdään, ei nakuteta eikä kenellekään edelleenkään taivuta vaan hävitään
* naistoimittajat voisivat live-lähetyksessä hillitä ääntään: kovaa ja korkealta kiljuminen on kamalaa kuunneltavaa (sen nyt ymmärrän, että naisurheilijat kiljuvat, mutta heille se sallittakoon)

* Niki ja Ville olivat i-h-a-n-i-a , mutta sen typerän Muksiksen olisin mielelläni muksaissut niin kauas, ettei sen naamaa näkyisi!

Kaiken kaikkiaan oli mahtavat kisat. Toivon, että paikallisten ihmisten ja eläinten olot kisojen myötä paranisivat. Paralympialaiset alkavat ensi kuussa - jospa nekin saisivat maailmanlaajuisesti mahdollisimman paljon huomiota ja siellä systeemit toimisivat.

Suomi on pieni maa, eikä meidän sen kummemmin kuin muittenkaan maitten urheilijat voi KAIKKI voittaa. Joka lajissa vain yksi mitali per väri on jaossa.  Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta on aina hauska katsoa, kun joku onnistuu ja on se Paras sillä hetkellä.

Ja mikä parasta, kisat tuli sellaiseen aikaan, ettei tarvinnut herätä keskellä yötä! Futiksen MM-kisat sitten ovatkin ihan toinen juttu, mutta niihin palataan kesällä.

Oikein hyvää Olympialaisen jälkeistä elämää ja hiihtolomaa meille, kenellä se on ja muille muutan vaan mukavaa kevättä.

Kommentoidakin saa!

 

Olumpppialaiset 2014, ainakin osa 2

Oi miten ihania, suuria tunteita kisat ovatkaan herättäneet! Kun olen seurannut Yle Urheilun facebook-sivua, niin kyllä on näppikset olleet kuumana.
Kuten osassa 1 mainittu, niin suomalaisten pitää voittaa, jos kerran osallistuvat. Hopea on häpeä ja sen tietää parhaiten penkkiurheilija, joka tuskin jaksaa juosta korttelin ympäri. Tuomarit on epäpäteviä ja häviön syy voi löytyä myös sieltä. 
Kisat voi mennä myös pilalle huonon selostajan takia. Selostajanhan saa parhaiten vaihtumaan sillä, että tukitaan esim. Yle urheilun fb-seinä toistuvilla valituksilla. Helpommin ja varmemmin viesti menisi perille, jos viitsisi googlata Yle urheilu + yhteystiedot ja sieltähän ne taikanumerot löytyy. Jos ei kehtaa(uskalla/viitsi soittaa, niin löytyy myös palautelomake, jolla oma mielipide menee perille takuulla paremmin kuin purnaamalla muualla. (En usko, että Ylen sen kummemmin urheilu- kuin muittenkaan toimituksien pomot seuraavat mitä kansa kommentoi nassukirjassa!)
No, ihan sama. Minulle kelpaa lähes selostaja kuin selostaja ja jos ottaa nin kovasti korviin, aina löytyy vaihtehto på svenska. Jos ei ole koulussa viitsinyt sen vertaa seurata, että kykenisi seuraamaan ottelua toisella virallisella kotimaisella, niin on olemassa JuuTuupit sun muut, joista löytyy lähetykset ilman Sitä Inhottavaa Selostajaa! Jos menee liian hankalaksi, niin voi jättää katsomatta/katsoa ilman ääniä ja valittaa!
Edelleen nautin hyvistä suorituksista, voittajan ja mitalistien ilosta. Jos sieltä löytyy suomalaisurheilijoita, kiva.  
Se on hienoa, että pakollisella mediamaksulla jokainen suomalainen saa huikena määrän suoria urheilulähetyksiä. Viimeksi jääkiekon MM-kisojen aikana jouduin ostamaan lätkäpaketin (onneksi ei maksanut liikaa), koska halusin seurata suosikkijoukkueeni, Tsekkien, kaikki ottelut ja Yle ei niitä tarjonnut. Kerrankin siis voi sanoa, että rahoille saadaan vastinetta. Minä en ainakaan valita.

Olumpppialaiset 2014, mahdollisesti osa 1

Se on taas aika suuren urheilujuhlan, OLUMPPIALAISTEN ja tietysti meikäläinenkin tunkee lusikkansa siihen soppaan! Tällä kertaa mennäänkin luetteloviivojen avulla (ei, ne ei ole ranskalaisia, ei ruåtsalaisia eikä minkään muunkaan maalaisia viivoja, vaan luetteloviivoja! sovitaanko näin? Juu, kyllä kiitos.)
* suomalainen EI osaa sanoa olYmpialaiset, eis itten millään se kieli käänny moiseen
(kuten ei ole sellaista kaupunkin kuin München se on Munsssen!)
* jos suomalainen urheilija häviää, se on koko kansakunnan häpeä ja urheilija on suuri syntinen, kun ei ole voittanut mitalia SUOMELLE
* jos hiihtäjä häviää väärän voitelun takia, niin vika ei ole suksissa, vaan hiihtäjässä/ampujassa
* jos suomalainen ei voita, se on SUURI vääryys 
* jos jossain lajissa on suomalainen osallistuja, niin hänen kuuluu voittaa tai ainakin saada mitali
* minkään muun maan urheilijat eivät epäonnistu, heillä ei ole huonoa tuuria. jne.
* minkään muun maan huippu-urheilijat eivät epäonnistu  eikä heillä ole huonoa tuuria 
* Suomi on ainoa huippumaa niissä lajeissa, joihin ylipäätänsä suomalaisurheilija osallistuu
* vain suomalaiset urheilijat sairastuvat isojen kisojen alla, kaikki muut  ovat terveitä
* kun urheilijan suoritus menee ihan persiilleen, on toimittajan ihan PAKKO tunkea mikki suuhun ja kysellä "mikä meni pieleen ja mitä tapahtui" ja lässynlässyn - kysely on pakko suorittaa mahdollisimman pian epäonnistunen suorituksen jälkeen
* vika on aina urheilijassa ja jos vika voISIkin olla esim. huoltojoukoissa, niin se vaan ei ole. 
* vika on siis aina urheilijassa, jonka pitää katsoa peiliin, pukeutua säkkiin ja tuhkaan ja HÄVETÄ, kun on kehdannut tuottaa pettymyksen KOKO Suomen kansalle, jolla on täysi oikeus odottaa jokaiselta urheilijalta mitalia
* kun suomalainen urheilija saa mitalin, sen onkin voittanut KOKO Suomen kansa 
* voiton jälkeen urheilija on kaikkien yhteistä omaisuutta
* jokaisella kaljamahaisella, tupakkia kiskovalla apinalla on oikeus ja velvollisuus arvostella julkisesti urheilijaa, joka ei saa mitalia
* jos miespuolista henkilöä ei vois vähempi kiinnostaa jääkiekko, hiihto tms., niin se on ihan varmasti homo tai ainakin epäisänmaallinen hetero (kaappihomo)
* Suomi voittaa jääkiekossa kultaa ja jos ei voita, niin vika on tuomareissa
.... jatkuu? ....

Kauneuden ja viehättävyyden mysteeristä osa 1

Nykyään tuntuu, että tärkeintä on ulkonäkö, kauneus, viehättävyys,seksikkyys, haluttavuus jne. Kaikki muut seikat ovat yhdentekeviä tai ainakin hyvin, hyvin toisarvoisia.

No, miten määritellään, kuka on kaunis ja kuka ruma? Pikaisesti ajateltulta määrittäjinä ovat muoti, musiikki- ym. videot, TV, netti, mainosala jne. Siis tahot, joilla on hyvin vähän/ei mitään tekoa normaalin arkielämän kanssa!

Kautta aikojen kauneutta, nimenomaan naisten kauneutta on määritelty vaihtuvin tavoin: itse henk. koht. pidän eniten siitä, että talossa o hyvä olla tuhti emäntä, notta jokaanen näköö, että on pötyä pöyräsä!

Myös rubensilainen ihanne on ihan ok. Sen sijaan tämä nykyhetken langanlaiha, "keskitysleirimalli", jota vielä fotoshopataan entistä laihemmaksi, lähinnä oksettaa - inhosta! 

Jos joku on luonnostaan  laiha, hoikka, ok. Mutta pitäisi olla ihan yhtä hyvin ok, jos on luonnostaan rehevämpimuotoinen, pullukampi, tanakampi, mitä sanaa nyt sitten haluaakaan käyttää. Kaikkien pakottaminen samaan muotiin ei ole toimivaa. Ihan sama, jos yritetään väkisin ängetä kaiken mallisia kalikoita neliskanttisesta reiästä läpi! Ei sekään onnistu luonnostaan, vaan pitää silpoa palikat, jos aikoo saada homman hoidettua. 

Ainahan naiset (etenkin) ovat tarkkailleet ulkonäköään ja kas kummaa! aina siinä on ollut vikaa, yleensä enemmän kuin vähemmän! On surullista kun tarkkailu ja sen mukaan eläminen menee liiallisuuksiin, varsinaineen elämiseen ei jää aikaa eikä voimia. 

Törkeintä ihmisen elämän riistoa on nykyään pienten tyttöjen valjastaminen tämän saman hullunmyllyn pyörteisiin: laihdutuskuurilla on jo alakouluikäisiä, kauneusleikkauksia toivotaan ( ja saadaan!) lahjaksi teini-ikäisenä ja nuorempanakin. Pikkutyttöjen pitää näyttää yhä nuorempina aina vaan aikuisemmilta, että olisi hyvä. Teini-ikäiset, keskenkasvuiset tytöt näyttävät yli parikymppisiltä. Paljasta pintaa pitää näyttää, meikkiä pitää olla, pitää olla "seksikäs" ?! Miksi? Mihin se lapsuus ja nuoruus jäi? Mikä ihmeen kiire on päästä ennen aikojaan siihen salaperäiseen "aikuisten maailmaan", kun se ei pelkällä pukeutumisella  ja meikillä kuitenkaan onnistu! Turhaan sitten vanhempana itketään hukkaan mennyttä aikaa. 

Tiukkana saa olla niin nuori itse kuin vanhempikin ettei anna periksi joka puolelta tulevalle jatkuvalle "pommitukselle": mainoksia, videoita, kuvia, roolimalleja: sinun on oltava tällainen ja tällainen että kelpaisit yleensä yhtään mihinkään tai kellekään!

Itse en enää kovin usein jaksa haikailla hoikan kropan yms. perään. Haaskattua aikaa ja pahaa mieltä siitä vaan seuraisi. Tässä iässä voin jo aika rehellisesi myöntää, että jos en kelpaa tällaisena, niin se on sitten sen toisen osapuolen menetys! Olisihan se tietysti mukava kokeilla, millaista olisi olla kaunis, saisi kaupasta normikoon vaatteita, ehkä joku kääntyisi katsomaan ihaillakseen. (Muistan miten nuorena tuntui mukavalta, kun kuulin ohimenevän, ihan kivan mäköisen tyypin sanovan kaverilleen "kato, kun nätti likka". Ketään muita sillä hetkellä ei kadulla ollut, joten ilmeisesti tarkoitti minua. Kivaa se oli!) Mutta tulen kyllä toimeen ilman kehujakin. 

Onneksi on sitä henkistä kapasiteettia, jonka pohjalta saan arvostusta ja kehuja, ihan vilpittömästi. Äly, nokkeluus yms. eivät iän myötä katoa ja kun kokemusta tulee lisää, niin hyvä!

Olisin halunnut lisätä tänne muutamia kuvia, joissa olisi ollut esimerkkejä minun mielestäni kauniista, viehättävistä ihmisistä ja sitten niistä ei-niin-kivan-näköisistä, mutta en jaksa perehtyä siihen nyt. Ensi kerralla sitten. Tämä juttu nimittäin jatkuuuuuuu ...