* avajaiset aivan liian mahtipontoset olleet jo vuosia, minun makuuni yksinkertaisemmatkin kelpaisi ja edustaisivat paremmin itse urheiluaatetta
* osa noista avajais/päättäjäisrahoista olisi voitu sijoittaa paikallisten ihmisten ja eläinten elämän kohentamiseen. Samalla olisi kyseenalainen imagokin kohonnut.
* oli mahtavaa, että suomalaiset urheilijat saivat mitaleita, jopa kultaa. Musti, jos kuka ansaitsi sen. Samalla maailmalle tuli esiteltyä "uusi" stara: Iivo.
* Teemu "The Lion King" sanoi niin hienosti: "Parempi voitettu pronssi kuin hävitty hopea!". Iso kiitos ja kumarrus yhdelle kaikkien aikojen Isoista. Todellinen esikuva.
* YLE antoi kerrankin maksukanavansa (pakko)asiakkaille koko rahan edestä sirkushuvia.
Ehkä tulisi tuijotettua liikaakin, mutta Hei! kerran neljässä vuodessa. Eikä ole exiä nalkuttamassa ja katkomassa tv:n piuhoja, sai katsoa rauhassa. Enkä minä nyt kädet ristissä, tumput suorina tms. tuijota telkkaria, samalla tulee kudottua/virkattua aika paljon."Siinä sivussa" tulee tehtyä muitakin juttuja.
* Arvosteluja ja haukkujakin voisi esittää ja olen niitä esittänytkin, joten ihan pikaisesti vielä:
* sosiaalisessa mediassa (Yle urheilun FB-sivulla) jälleen kerran ihmettelin sitä selkään puukostusta, haukkumista, nimittelyä, kun suomalaisurheilija epäonnistuu! Jokainen menee ja tekee parhaansa, sitä en epäile, miksi muut? Mikä on sellainen "fani", joka myötämäessä huutaa ja hurraa ja vastamäessä haukkuu ja potkii? Ei kovin kummoinen.
* haastattelijasta laitoin palautetta toimitukseen ja jos ei sieltä tule vastausta, niin sama sähköpostina Yle urheilun "pomolle". ala-arvoista touhua siltä ns. toimittajatytöltä.
* maaleja tehdään, ei nakuteta eikä kenellekään edelleenkään taivuta vaan hävitään
* naistoimittajat voisivat live-lähetyksessä hillitä ääntään: kovaa ja korkealta kiljuminen on kamalaa kuunneltavaa (sen nyt ymmärrän, että naisurheilijat kiljuvat, mutta heille se sallittakoon)
* haastattelijasta laitoin palautetta toimitukseen ja jos ei sieltä tule vastausta, niin sama sähköpostina Yle urheilun "pomolle". ala-arvoista touhua siltä ns. toimittajatytöltä.
* maaleja tehdään, ei nakuteta eikä kenellekään edelleenkään taivuta vaan hävitään
* naistoimittajat voisivat live-lähetyksessä hillitä ääntään: kovaa ja korkealta kiljuminen on kamalaa kuunneltavaa (sen nyt ymmärrän, että naisurheilijat kiljuvat, mutta heille se sallittakoon)
* Niki ja Ville olivat i-h-a-n-i-a , mutta sen typerän Muksiksen olisin mielelläni muksaissut niin kauas, ettei sen naamaa näkyisi!
Kaiken kaikkiaan oli mahtavat kisat. Toivon, että paikallisten ihmisten ja eläinten olot kisojen myötä paranisivat. Paralympialaiset alkavat ensi kuussa - jospa nekin saisivat maailmanlaajuisesti mahdollisimman paljon huomiota ja siellä systeemit toimisivat.
Suomi on pieni maa, eikä meidän sen kummemmin kuin muittenkaan maitten urheilijat voi KAIKKI voittaa. Joka lajissa vain yksi mitali per väri on jaossa. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta on aina hauska katsoa, kun joku onnistuu ja on se Paras sillä hetkellä.
Ja mikä parasta, kisat tuli sellaiseen aikaan, ettei tarvinnut herätä keskellä yötä! Futiksen MM-kisat sitten ovatkin ihan toinen juttu, mutta niihin palataan kesällä.
Oikein hyvää Olympialaisen jälkeistä elämää ja hiihtolomaa meille, kenellä se on ja muille muutan vaan mukavaa kevättä.
Kommentoidakin saa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti